Tämä ei ole tekniikanmaailma, mutta kuitenkin… Oikaistaan mutkia työsuhdeautoiluun.

sakari-viitanen-fleet-leasingauto

Autoilu on monen asiakkaamme mukaan kuulemma täynnä mutkia ja virhemahdollisuuksia. Lisäksi vakiintuneiden työsuhdeautoilun toimintamallien muuttaminen on vähän pelottavaa, eikä se siksi ole yrityksissä kovin korkealla prioriteeteissa. Kun tähän vielä lisää tunteen, että asia on vaikeaa tai vaivalloista, niin moni miettii, että maksaako ylipäätään vaivan takaisin?

Ajan itse päivittäin runsaasti – asiakaskohtaamisia on paljon ja työmatkanikin on kohtalaisen pitkä. Olen tietyllä tavalla ”petrol head” vaikka mielelläni haluan vähentää liikkumiseni aiheuttamia haittoja. Sen vuoksi itse liikun nyt biokaasuautolla.

Mutta mitäs markkina tarjoaa liikkujalle… Tässä vähän kokemuksia ja mutkia suoraksi autoilun maailmasta seassa jopa Fleetin näkemyksiä.

1. Bensa-auto. Nousussa taas, bensa-autojen kulutustaso ja tätä kautta päästötkin on saatu laskuun. Rekisteröinneissä bensamoottorien osuus on viime vuosien luvuista lähtenyt nousuun. Mieluummin uusi bensa-auto kuin vanha, sen sanoo jo maalaisjärki. Bensa-auto on varsin ok hankinta, etenkin pienessä kokoluokassa, jos et ole sähkölautauspisteiden äärellä ja bensahybridi on pois suljettu. Pienissä kokoluokissa ei ole tarjolla enää diesel-vaihtoehtoja, mutta erilaisia hybridiautoja toki löytyy.

2. Diesel. Jos muiden myynti nousee niin jonkun on yleensä menetettävä. Dieselien rekisteröinti on laskenut. Päästömittaushuijaus iski dieseleihin saastuttavan leiman. Leima ei kuitenkaan kaikilta osin ole oikea. Uusi dieselauto on teknologialtaan merkittävästi vähäpäästöisempi kuin muutamankin vuoden vanha. Lisäksi myyntiin on tullut uusia jätepohjaisia diesel-aineita. Pitkää matkaa ajavalle hyvä vaihtoehto, mielestäni isoon autoon mieluummin diesel- kuin bensamoottori. Kulutus ja päästöt jäävät näin alemmas ja polttoainetta saa jokaiselta asemalta. Dieselitkin kehittyvät; vuonna 2019 työsuhdeautorintamalle on tulossa dieselhybridi-autoja. Niissä yhdistyy mukavasti sähkö dieselmoottoriin.

3. Kaasuhybridiauto. Tällä hetkellä kovasti rekisteröinneissä nouseva polttomoottorivaihtoehto. Ajat kuin bensa-autoa ja kaasun loputtua auto itse asiassa jatkaa bensalla. Ympäristöystävällisin tapa on mielestäni on ajaa suomalaisella biokaasulla eikä samalta asemalta saatavilla olevalla maakaasulla. Tällöin laskennallinen hiilidioksidipäästö on todella pieni. Gasumilla on tankkauspisteitä noin 30 kpl pääväylien varrella ja suuremmissa kaupungeissa, asemamäärä kasvaa koko ajan. Automallit ovat rajatut, mutta vaihtoehtojen vähyys kompensoituu pienillä päästöillä ja (erittäin) edullisella kaasun hinnalla.

4. Sähköhybridiauto. Auto liikkuu sähköllä ja bensalla. Pääosa mennään bensamoottorin voimin, mutta pienillä nopeuksilla sähkö ottaa vetovastuun auton liikuttamisesta, joka tapahtuu tällöin päästöttömästi. Sähköhybridin kanssa ei ole myöskään touhuamista latausjohtojen ja latauspaikkojen kanssa, koska auto lataa ns kitkan voimasta, jota syntyy esim jarrutettaessa sähkömoottoria.

5. Plug-in hybridi. Auton akku ladataan aina kun mahdollista sähkötolpasta. Ilman tätä toimenpidettä tässä moottorivaihtoehdossa ei ole mitään ideaa. Toki hankintavaiheessa laskennallisesti pienemmät päästöt johtavat pienempään autoveroon. Auto menee joitain kymmeniä kilometrejä sähköllä latauksen jälkeen, eli jos päivittäinen liikkumistarve on alhainen, voi olla että pääosa liikkumisesta sujuu sähköllä. Rinnalla on onneksi bensa, joten et törmää ongelmiin, vaikka ajoittain liikkumisen tarve olisi suurempikin. Hyvä vaihtoehto, jos valitsee työsuhdeautoilussa käyttöedun, joka kannustaa sähköllä ajamiseen. Jäännösarvojen suhteen vähän heiluntaa tekniikan kehittyessä.

6. Sähköauto. Nimensä mukaan sähköllä mennään. Lataamisen on oltava jatkuvaa ja reitit syytä suunnitella sen mukaan, että saat virtaa autoon. Auton liikkumismatkaan vaikuttaa ”kaasujalan” paino, lämmitystarve, nopeus, päällä oleva paino jne. Autoja alkaa olla moneen tarpeeseen ja eri hintaluokkiin. Akkujen kantavuudessa on merkittäviä eroja, harvoin esitteessä mainitut kilometrit saavutetaan. Usein tarjolla upea ajokokemus, mutta miinuksena ”stressi” vähänkin pidemmän ajomatkan koittaessa. Tekniikan kehittyessä jäännösarvo on aavistuksen spekulatiivinen.

7. Auton rahoittaminen? Hankkisin autoja vähän erilaisilla rahoitusmuodoilla. Uuden teknologian autot, varsinkin sähköautot hankkisin huoltoleasingilla. Se on kalliimpi ja joustamattomampi rahoitusmuoto (= vuokra), mutta tällä ulkoistat jälleenmyyntiarvoon liittyvän riskin. Monet hybridiautot ovat kuumaa “rautaa” markkinoilla, myös kaasuautot. Ne voisi ostaa vaikka joustavasti rahoitusleasingilla tai peräti omaksi. Dieselin suhteen maailma on vähän monimutkaisempi, ei ne minnekään katoa, mutta kaikille ei ole välttämättä kysyntää joidenkin vuosien päästä, joten rahoituksena voisi toimia huoltoleasing tai paikoin rahoitusleasing, peräti omistus. Riippuu autosta.

8. Autamme mielellämme. info@fleet.fi

9. Lopuksi. En ole autotekniikan insinööri, en ole juristi tai luetuttanut tekstiäni juristilla, en ole puhunut merkeistä ja malleista yksilöllisesti nimeten ja kilometrejä ja suorituskykyjä tarkkaan mainiten. Olen auton ”hevijyyseri”, autoilun konsulttiyrityksen toimitusjohtaja ja näillä natsoilla kerron maksamani jutun muodossa mutkia suoraksi, jotta sinun arkesi olisi helpompaa. Meillä on yli 5000 autoa vastuullamme, lisääkin mahtuu.

10. Bonusvihje. Jos et tarvitse autoa, älä hanki sitä. Fillari on kaikin puolin parempi ratkaisu kaikin kriteerein, ekologisempi, terveellisempi, pidempää ikää tuova, taloudellisuudesta puhumattakaan.

Jos auto on tarpeen ekologisuus maalaisjärjellä tarkoittaa yksinkertaistaen, että uusi auto on käytössä parempi kuin vanha. Kivihiilisähkö ei säästä luontoa vaikka kuinka ajaisit sähköautolla. Ajotyylillä on suora ja jopa suurin vaikutus ekologisuuteen.

Jos tarvitset auton, mieti käytännön tarpeen kautta ja vältä tiukkoja sitovia sopimuksia. Käytä asiantuntijapalveluita, kuten Fleet Innovationin palvelua.