Fleetin testissä on tällä kertaa hyötyauto. Sillä saralla vastikään markkinoille saapunut Ford Transit Custom PHEV. Kyllä, luit oikein, siis ladattava pakettiauto! ”Tyypit” otti Fleetin uusi hyötyautospesialisti Mikko Kerkola.
Ensivaikutelma autosta pysäköitynä on normaali Transit Custom, siis sellainen, joka vuonna 2012 julkaistiin ja päivitettiin viimeksi perusteellisemmin 2018. Tarkkasilmäisempi kierros auton ympäri paljastaa latauspistokkeen luukun etupuskurissa ja pienen hybridiin viittaavan merkin auton takaosassa. Ilman niitä ja esittelyauton teippauksia tätä ei helposti erottaisi perinteisestä dieselmallista.
Sitten latausjohto paikaltaan ja ohjaamon puolelle ajoa kohden. Tässä kohtaa on heti todettava, että onpa mukavaa, kun latausjohdon pakkaamisen kanssa ei tarvitse ”säätää” poiketen ladattavista henkilöautoista. Tyhjään pakun tavaratilaan johdon sovittaminen sellaisenaan on helppoa. Toki johdon käyttöikää silmällä pitäen sille on suojaisampikin paikka kerättynä esimerkiksi apukuljettajan istuimen alla. Kuskin paikalta tarkkailtuna hybridiin viittaavia merkkejä paljastuu lisää mittariston symboleista ja automaattivaihteisto herättää aluksi positiivista ihmetystä. Pakuissa valtavirtaa kuitenkin edustaa vielä perinteinen käsivaihteisto. Mukava ajoasento löytyy pitkällekin kuljettajalle ja tilaa on riittävästi joka puolella.
Liikkeellelähtö ahtaasta parkkiruudusta automaatin kanssa sujuu vaivatta, mutta peruutuskameran voi todeta heti kättelyssä olevan lisävarusteita valittaessa listan kärkipäässä. Taakse näkee jotenkuten taustapeilin ja edelleen väliseinän ja takaovien ikkunoiden (lisävarusteita nekin) kautta, mutta kameran ohjaamon keskusnäyttöön välittämä selkeä kuva helpottaa veivaamista ja laskee kuljettajan stressitasoa huomattavasti. Perinteinen äänimerkillä opastava pysäköintitutka eteen ja taakse kuuluu auton vakiovarustukseen.
Kaupunkinopeuksilla auto kiihtyy alkuun rivakasti. Välillä jopa niin, että koeajopäivän räntäinen tienpinta yhdistettynä reilumpaan kaasun polkaisuun jättää etuvedon hetkeksi hakemaan pitoa. Maantiellä kiihtyvyys ei enää päätä huimaa, mutta rekkojen ohitusta silmäillen tätä tuskin tehtiinkään. Tasaisempaan matkantekoon siirryttäessä vakionopeudensäätimen painikkeet paikantuvat ohjauspyörästä nopeasti ja niiden käyttö on selkeää. Mutkaiselle tieosuudella kori ei turhia heilahtele ja ohjattavuus säilyy tunnokkaana.
Transit PHEV:ssä voimantuotosta vastaa 93 kW:n sähkömoottori, joka saa virtansa 13,6 kWh:n tavaratilan pohjaan sijoitetusta litiumioniakustosta. Ajon aikaisena latausapuna autossa on kolmesylinterinen Ford EcoBoost-bensiinimoottori. Vetävät etupyörät pyörivät siis aina sähkömoottorilla ja bensiinimoottori toimii tässä tapauksessa ajoakkua lataavan generaattorin voimalähteenä. Täyden akuston ja polttoainetankin yhdistelmän turvin kokonaistoimintasäteeksi ilmoitetaan parhaimmillaan 500 km, josta puhtaasti sähköllä enimmillään 56 km. Latausajaksi tyhjästä täyteen akkuun valmistaja ilmoittaa 10A kotilaturista noin viisi tuntia, rivakammasta Type2-laturista noin kolme tuntia.
Koeajoomme auto lähti reiluun 50 prosenttiin varatulla akulla, joka enteili sähköisiä kilometrejä 18. Testiolosuhteet olivat tarkoituksella tälle autolle epäsuotuisat eli matka-ajoa korkeammilla nopeuksilla ja mutkapätkää maaseudulla. Jo lyhyt nurkkapyöritys selvensi sen, että kyseessä on ahtaalle kaupunkialueelle ja alhaisille nopeuksille erittäin ketterä ja taloudellinen peli. Mutta kuinka se selviäisi ihanneolosuhteidensa ulkopuolella ja lopulta lataamattomana? Viimein noin seitsemänkymmenen kilometrin lenkillä eri ajomoodeja aktiivisesti testaillen ja vaihtelevalla kaasun polkemisella asettui keskikulutus noin 8 litraan / 100 km. Valmistajan luvusta 2,7 jäätiin näin ollen kauas. Toki on muistettava, että akku ei ollut täynnä. Kunniamaininta Fordille kuitenkin siitä, että auton ennuste sähköisille kilometreille piti erinomaisesti kutinsa.
Ajotiloja on valittavissa kaikkiaan neljä erilaista; 1. automaattinen 2. sähköinen ajo, 3. eco ja 4. lataus. Ensimmäisellä auto valitsee ajotilanteeseen sopivan moodin itsenäisesti. Toisessa kaikki ajaminen tapahtuu pelkällä akuston virralla ja kolmas pyrkii säästämään puhtaasti sähköisiä kilometrejä myöhempää käyttöä varten. Neljännessä bensiinimoottori lataa virtaa akustoon. Ajomoodien valinta tapahtuu kojelaudan keskivaiheille sijoitetuista perinteisistä painikkeista. Eri ajomoodien lisäksi vaihteenvalitsimesta löytyy normaalin ajovaihteen D lisäksi pykälä L, joka tarkoittaa tehostettua energian talteenottoa hidastustilanteissa. Muuten automaatti on portaaton eikä varsinaisia vaihtotapahtumia näin ollen ajossa erota.
Korivaihtoehtoja PHEV-mallissa ei ole, vaan kaikki autot toimitetaan ns. L1H1-kokoisina, jonka kuormatilavuus on 6 m3 ja kantavuus hieman varustetasosta riippuen pikkuisen alle 1200 kg. Vetokoukkua tähän hybridiversioon ei ole saatavilla. Akku ei kuitenkaan vaikuta tavaratilan kokoon tai varusteltavuuteen muuten, siis samat hyllytykset ja vaneroinnit onnistuvat kuin perinteisessä mallissa.
Transit PHEV:n hinnat alkavat Trend-varustetason hieman päälle 49000 ja Limited-mallin n.53000 eurosta. Molemmissa versioissa autoveron osuus hinnasta on n.1300 € CO2 -päästöarvon ollessa 70 g/km (WLTP). Koeajoautoomme oli Trend-varustetason päälle valittu mm. parempi multimediajärjestelmä (sisältäen mm. sen peruutuskameran ja Bluetooth-audion) sekä tavaratilaan paremmat valot, vaneroinnin ja ikkunat. Näillä varusteilla koeajoyksilömme kokonaishinta asettui hieman alle 53000 euroon. Vastaavan kokoisen dieselversion hinnat alkavat 34000 euron tuntumasta, joten käyttötarkoitukseen sopivin käyttövoima on syytä punnita huolella hankintavaiheessa.
Kilpailijoita Fordille tässä ladattavien pakettiautojen segmentissä ei vielä ole ruuhkaksi asti, mutta hankintahinnaltaan lähellä ovat mm. hiljattain julkaistut täyssähköiset Citroën ë-Jumpy, Peugeot e-Expert ja Opel Vivaro-e, jotka puolestaan tarjoavat usean sadan kilometrin toimintasäteen pelkällä sähköllä.
Autamme koeajon toteutuksessa FleetHelp-palvelumme kautta. Ota yhteys niin järjestetään koeajo sinun tarpeisiisi sovitellen.
