Testasimme ilopilleriä, sillä tämän nähtyään tai ajon jälkeen ei voi olla huonolla tuulella. Auto on kaikin puolin hauska ja myös kiva ajaa. Jos unohtaa faktan eli varsin pienen sähkökantaman (n. 200 km), on auto hauska kaupunkiauto. Kaikessa tulee vastaan erilaisuus ja myös historian havina. Takavalot ovat brittilippua muistuttavat ja sisällä katseen vangitsee keskelle sijoitettu ja Minille ominainen iso mittaristo, joka toki on nykyisin digitaalisuutta täynnä. Sähköisyydestään huolimatta myös hallintanappulat edustavat vanhaa tyyliä. Ikkunoiden ympärillä ei ole kehikkoa, joten on kiva kuvitella kesäajoa lasit auki, luu ulos ikkunalle ja Kaivopuiston rantaan cruisailemaan 😊
Auto on ripeä, kuten sähköautot yleensä. ”Kaasua” poljettaessa auto menee eikä meinaa, toki tuon kaasun tai paremminkin sähkön polkeminen näkyy akkuvarannon hupenemisessa.
Hintaluokka n. 40 000 euroa on haastava, koska vastaavalla rahalla saa käytännöllisempiäkin autoja. Mutta veikkaus on, että tätä hankittaessa ajatuksissa ovat muut tunnelmat.
Koeajoja saa kauttamme helposti ja voit varata omasi täältä.
