Testissä oli Volvo V90 T5 AWD cross country, eli yksinkertaisemmin muotoiltuna farmari Volvo, jossa on neliveto ja korotettu maavara.
Kuten Volvot yleensä, auton ajettavuus ja yleisfiilis ovat kaikkiaan laadukkaat. Hallintalaitteiden käyttö on tutun turvallista, vaikka et Volvolla olisi ajanutkaan. Ylimääräinen ”kikkailu” puuttuu, iso kosketusruutu on helppo käyttää varsinkin, jos olet iPadeja tai vastaavia käyttänyt. Vilkut, viikset ja vaihdekepit ovat tutuilla paikoillaan. Tällä kertaa keskitytään kokeilussa muuhun, eli ajettavuuteen nelivedolla. Kiistatta mielessä on useasti pyörinyt, miksi moni panostaa nelivetoon tuhansia euroja ja lisäksi saa kalliimmat käyttökustannukset?
Ajomatka oli pääosin talvinen, Pohjois-Suomen visiitti alkaen etelästä. Lähtö varsin syksyisen oloisesta kelistä pk-seudulta, sateen ja rännän kautta kohti lumista Lappia. Eli kaikki mahdollinen kokemus kelistä osui reitille. Ei aikaakaan, kun neliveto pääsi näyttämään kyntensä.
Pääosin Etelä-Suomen oloissa nelivedon merkitys ei ole muuta kuin hintalapussa. Sohjoisten teiden päällä sai tuta, että on sillä merkitystä, kuinka moni pyöristä on aktiivisena. Kaasua painettaessa Volvo meni eikä meinannut, lisäksi kaikenlainen ”heijaaminen” puuttui, auto oli vahvasti tiessä kiinni koko ajan.
Ajomukavuutta lisäsi Volvon ajotekniikka, luistonestot ja ajon vakauttaminen pelasi moitteetta. Valoautomatiikka oli loistava. Pitkiin valoihin ei tarvinnut koskea, auto ohjaili valotekniikkaa upeasti eikä kukaan vastaantulija protestoinut, vaikka pitkät valot olivat päällä koko ajan, osoittaen toki tien reunustoille aika ajoin.
Nelivetoisuuden parhaita puolia oli se, että auto tosiaan oli luotettava kaikissa olosuhteissa. Ajoturvallisuuden kokemus oli kohdillaan ja ainakaan omalla ajolla ei tarvinnut jäädä tien tukoksi vaikka keli ei kesäisen kuiva ollutkaan. Volvo neliveto oli tosi vakaa ajettava kaikissa olosuhteissa.
Keski-Suomen rännän jälkeen Lapissa lunta oli paljon, pakkaskeliäkin kuten odottaa saattaa. Auto kynti yli isompienkin nietosten. Pieni korotus maavarassa auttoi, mutta suurin auttaja oli neliveto, sinne mentiin mihin pitikin.
Auto toimi moitteetta ja ääneti, bensiinikone ei äänimaailmaa rikkonut ja alla olleet kitkarenkaat eivät rapisseet.
Kaikkinensa neliveto tuo turvallisuutta tai ainakin sen tunnetta. Miinuksena tämä turvallisuuden tunne näkyy tankissa ja kukkarossa. Auto kuluttaa aavistuksen enemmän kuin vastaava malli, jos luovuttaisiin parin pyörän vedosta. Nätilläkin ajolla joutui pinnistelemään, että sai kulutuksen alle 9 litraan satasella. Tämä tuntuu kiistatta paljolta, olihan autossa toki tehoa ja painoakin kulutuksen vastineena.
Ottaisinko nelivedon?
On todettava uudelleen, suuri kulutustaso ja hintalappu on iso miinus. Kysymys on sama kuin ottaisinko hybridin? Jos olosuhteet ja tarve sitä puoltavat niin ilman muuta. Hybridi on turha, jos ei sitä lataa tai voi ladata. Nelivedon suhteen vähän sama tilanne, ei sillä mitään tee, jos kurvailu keskittyy kehä-ykkösen tietämille. Jos käyttö tapahtuu ”rospuuttokeleillä” ja satunnaisemmissa olosuhteissa kuin suolatuilla kehäteillä niin tähän kannattaa euroja jo kohdentaa.
Jos haluat itse koeajaa tämän Volvon nelivedon, jonkin muun nelivedon tai saada meiltä kukkarollesi sopivan autoehdotuksen, niin voit tilata meiltä koeajon maksutta. Pyrimme järjestämään koeajon mahdollisimman lähellä sinulle sopivaa paikkaa (esim. koti tai työpaikka) sinä aikana, kun se sinulle parhaiten sopii.
