Koeajossamme oli tällä kertaa hyötyautojen maailmassa uusi tulokas Toyota Proace City. Mallin julkaisu jäi Toyotalta aavistuksen koronan varjoon. Vastikään tämä Toyota hyötyajoneuvo on tuotu markkinoille haastajaksi pienten pakettiautojen luokkaan, jossa kärkipaikkaa ovat pitkälti pitäneet Volkswagen Caddy ja Ford Transit Connect.
Yleistunnelma autosta
Testilenkillä 130hv automaatti osoittautui erittäin näppäräksi peliksi. Käsiteltävyys pienillä nopeuksilla on kepeää ja auto kulkee vakaasti myös maantiellä. Kiihtyvyydenkään puolesta se ei jää jalkoihin liikenteessä.
Hallintalaitteet ovat helposti saavutettavissa ja selkeitä käyttää. Tässä autossa Toyota luottaa vielä pitkälti perinteisiin analogisiin painikkeisiin kosketusnäyttöjen sijaan, mutta se lienee työkäytössä ratkaisu paikallaan.
Vaihteenvalitsimeen on tuotu vähän enemmän tätä päivää, ratkaisuna pyöriteltävä kiekko vaihdevivun paikalla. Kaikkiaan kompakti paketti, jonka hytissä viihtyisi pidemmänkin matkan, jos rengasmelu ei liikoja haittaa.
Sananen Toyotan tekniikasta
Testatun 130hv tehoversion lisäksi on saatavilla kaksi pienempää: 100hv samasta 1.5-litraisesta dieselistä ja 110hv 1.2-litrainen bensiini. Dieselin saa sekä automaattina että manuaalina, bensan ollessa aina manuaali.
Muutaman kymmenen kilometrin sekalaisessa ajossa keskikulutus asettui viiden-kuuden litran väliin, joten tehtaan ilmoittama 5,8 L /100 km piti hyvin kutinsa. Näillä arvoilla päästään vajaan tuhannen kilometrin toimintasäteeseen tankillisella.
Tavaratilaa L2:ssa on 3,9 m3 ja L1:ssä puoli kuutiota vähemmän. Smart Cargo -järjestelmän eli pitkän tavaran läpilastausluukun avulla arvot nousevat molemmilla 0,5 m3. Ovet molemmilla sivuilla helpottavat lastinkäsittelyä huomattavasti. Suurin kantavuus on 1 000 kg ja vetomassa enintään 1 500 kg, korimallista ja moottorista riippuen.
Tällainen on Toyotan hyötyajoneuvo: Lisää massaa, vähemmän hintaa
Koeajoyksilömme oli kahdesta koriversiosta pidempi eli L2. Tämän ehdoton piilevä etu on, että Suomessa jälkikäteen tehtävillä alustan vahvistuksilla auton kokonaismassa rekisterissä on saatu 2 500 kg:n haamurajan yli eli auto kuuluu isompien pakettiautojen kanssa samaan veroluokkaan. Näin autoveron osuus kokonaishinnasta on saatu painettua tuhannen euron tietämille.
Lyhemmässä L1 korissa mennään vielä vanhalla kaavalla eli autoveroa on hinnassa mukana nelisen tonnia, joten ”tynkämallin” hankintaa on syytä punnita tarkkaan. L1 samalla voimalinjalla varustettuna kuin koeajoautomme tulee itseasiassa kokonaishinnaltaankin kalliimmaksi.
Yhteenveto koeajosta
Autosta jäi testilenkin päätteeksi positiiviset tunnelmat, vaikka lisävarusteilla ei tässä kategoriassa pröystäillä. Teknisesti tämä hyötyajoneuvo on jämäkkä ratkaisu, jonka laatuvaikutelma antaa uskoa Toyotalle ominaisesti pitkään käyttöikään ja alhaisiin ylläpitokuluihin. Kun tilaa ei tarvita tämän enempää ja pakun pitää taipua pieneenkin tilaan, Fleet suosittelee!
